Tapahtumien vyöry pääsi yllättämään Suomen suurlähettilään Afganistanissa – “En vieläkään ymmärrä, miten tässä pääsi näin käymään”
Helsingissä suurlähettiläspäiville osallistuva Suomen Afganistanin-suurlähettiläs Pekka Kosonen on yhtä kummissaan asemamaansa tapahtumista kuin kuka tahansa muukin.
Länsi oli varautunut tukemaan vetäytymisensä jälkeen Afganistanin turvallisuusjoukkoja sekä materiaalisesti että taloudellisesti. Sen piti riittää.
– Kyllä siihen uskottiin. Mutta… toisin kävi, Kosonen sanoo.
Kun Taliban valtasi pääkaupungin Kabulin sunnuntaina 15. elokuuta, suurlähettiläs oli Suomessa lomalla. Nyt Afganistanista satelee avunpyyntöjä.
– Suomelle töitä tehneistä ei ole viime päivinä kuulunut, mutta muita pyyntöjä on tullut aika paljon. Ja määrä varmasti nousee tässä tulevien päivien aikana, Kosonen kertoo.
Suomi ei aio evakuoida esimerkiksi niitä afganistanilaisia, jotka huolehtivat Kabulin suurlähetystön turvallisuudesta.
– Ymmärrän valtioneuvoston kannan, että johonkin se raja piti vetää. Mutta totta kai tämä huolettaa ja on erittäin ikävä näille ihmisille. Mutta tilanne on tällä hetkellä mikä se on, Kosonen sanoo.
Kuvaavaa Talibanin valtaannousulle oli varsinkin se, että nopeat tapahtumat näyttivät tulleen myös asiantuntijoille suurena yllätyksenä.
– Oikeastaan en ole vieläkään ymmärtänyt, miten tässä nyt näin pääsi käymään. Kyllä siellä oli tahtotila, että Afganistania tuetaan, suurlähettiläs Kosonen sanoo.
Lue lisää:
Suomen Kabulin-suurlähetystön evakuoimatta jääneet vartijat sanovat olevansa hengenvaarassa – “Emme aio antaa Suomelle anteeksi”
Mihin perustuu talibanien naisvihamielisyys? Šaria-lain äärimmäisen konservatiivinen tulkinta juontaa heimoyhteiskunnasta ja pitkästä sotatilasta
Hallituksen päätös oli karvas pettymys afganistanilaiselle tulkille, jolle ei heru oleskelulupaa: “Itken ja olen sanaton”
Taliban-johtajat ohjasivat ääriliikettä varjoista 20 vuotta, mutta nyt he astuvat päivänvaloon – esittelemme heistä viisi keskeisintä
Suomen suurlähettiläs kertoo Afganistanista evakuoiduista: Määrä yllätti meidät – he ovat väsyneitä, mutta helpottuneita
]
“Tilanne oli kaoottinen”
Suomalaisia ei ole jäänyt lentokentälle Kososen tietojen mukaan. Kaikki suurlähetystön listalla olevat on Kososen tietojen mukaan saatu evakuointilennoille mukaan, mutta Afganistanissa oleskelee vielä joitakin kymmeniä Suomen kansalaisia tai oleskeluluvan omaavia.
Tällä hetkellä evakuoinnit kuitenkin toimivat sujuvasti, sillä muutkin maat ovat saaneet tarpeeksi henkilökuntaa paikalle. Maat tekevät paljon yhteistyötä keskenään.
Evakuoidut voivat hyvin
Evakuoitujen keskuudessa tunnelma oli väsynyt, mutta rauhallinen. He ovat kiitollisia siitä, että operaatio on ohi ja he ovat nyt päässeet Suomeen, Kosonen kuvailee.
Tilanne Kabulissa kiristyy – Suomen suurlähetystö pysyy vielä auki: ”Turvallisuutta arvioidaan lähes tunneittain”
]
Suurlähettiläs kuvaa Suomen suurlähetystöä erittäin suojatuksi.
Kabulin Suomen-suurlähettilään mukaan Afganistanin turvallisuustilanne on heikentynyt jatkuvasti syyskuusta lähtien.
Suomen suurlähetystö toimii kaupungissa normaalisti, ja tällä hetkellä kaikkien sen työntekijöiden turvallisuustilanne on arvioitu hyväksi.
Afganistanin vaarallisuutta arvioidaan jatkuvasti, ja päätökset suurlähetystön mahdollisesta sulkemisesta tehdään tilanteen mukaan. Sulkeminen olisi tavallaan ristiriitainen poliittinen viesti.
Afganistanissa Kabulin Suomen-suurlähetystössä vuodesta 2019 työskennellyt suurlähettiläs Pekka Kosonen valmistautuu parhaillaan uusiin työtehtäviin, jotka hän aloittaa syyskuussa Suomen Kairon-suurlähetystön johdossa.
Siirron taustalla eivät ole turvallisuussyyt, sillä toistaiseksi Suomen suurlähetystö Kabulissa toimii normaalisti.
Suurlähettiläänä vuonna 2019 Kabulissa aloittaneen Kososen mukaan tunnelma kaupungissa on muuttunut viimeisen kahden vuoden aikana huomattavasti.
– Kun menin Kabuliin, ilmassa oli enemmän toiveikkuutta siitä, että edistystä saataisiin aikaan suuressa kaavassa, hän aloittaa.
Kesällä 2019 Afganistanin asioiden keskiössä oli maan sisäpolitiikka, erityisesti pitkäksi venyneiden presidentinvaalien tulosten julkaiseminen.
Sitten alkoivat Yhdysvaltain sekä Talibanin väliset neuvottelut, jotka kulminoituivat vuoden 2020 syyskuussa alkaneisiin Dohan rauhanneuvotteluihin.
Ne ovat edelleen käynnissä.
– Syyskuusta lähtien turvallisuustilanne on heikentynyt. Taliban ja muut ääriliikkeet ovat tehneet selkeisiin kohteisiin, esimerkiksi tuomareihin, toimittajiin sekä poliitikkoihin kohdistettuja iskuja. Heillä on listat ihmisistä, keitä he haluavat eliminoida. Tämä on heijastunut Kabuliin, hän kertoo.
Kososen mukaan kansainvälisiin toimijoihin kohdistettuja iskuja ei kuitenkaan ole tehty.
Yhdysvallat ilmoitti keväällä kotiuttavansa kaikki Afganistanin sotilasjoukot, eikä maassa ole enää muitakaan kansainvälisiä sotilasjoukkoja.
Kosonen ei usko, että Dohan rauhanneuvotteluissa saavutetaan poliittisia ratkaisuja.
– Taliban ilmoitti toivovansa poliittista ratkaisua, mutta sellaista ei näillä näkymin ole tulossa.
Suuri ele
Suurlähettiläs Pekka Kosen mukaan Afganistanin tilanne on parissa vuodessa muuttunut toiveikkaasta alati vaarallisemmaksi. Valtioneuvosto
Yhdysvaltalaiset asiantuntijat arvioivat maanantaina, että Afganistanin hallitus menettää pääkaupunki Kabulin Talibanille korkeintaan 90 päivän kuluttua.
Tällä hetkellä Suomessa vierailulla oleva, mutta vielä muutamiksi viikoiksi ennen Egyptin-siirtoaan Kabuliin palaava Kosonen ei itse usko tarkkoihin aika-arvioihin.
– Vaikka mediassa on spekuloitu asiasta, me emme tiedä varmasti. Kaikki riippuu siitä, kuinka Taliban pystyy pitämään valtaamansa alueet, ja millaisia tulitaisteluita on tulossa. Kysymys on myös se, haluaako Taliban aidosti hyökätä Kabuliin? Se on suuri ele, hän sanoo.
Viime päivinä Taliban on vallannut useiden provinssien pääkaupunkeja, jonka seurauksena taisteluita paenneita ihmisiä on alkanut virrata Kabuliin. Kososen tietojen mukaan uusia maansisäisiä pakolaisia on Afganistanissa yli 400 000.
– Puistot ovat täyttyneet telttakylistä, ja väestö hakeutuu suuriin keskuksiin. Aika-arviota kaatumisesta on vaikea antaa, vaikka esimerkiksi Yhdysvaltain arviot lyhenevät jatkuvasti.
LUE MYÖS Asiantuntijat: Kabul romahtaa odotettua aiemmin
Turvallisuus edellä
Suomen suurlähetystö jatkaa toimintaansa Kabulissa toistaiseksi.
Vaikka turvallisuustilanne Afganistanissa heikkenee, kertoo Kosonen suurlähetystön olevan erittäin hyvin suojattu.
– Kansainvälinen yhteisö pitää erottaa afgaaneista, kansasta, joka asuu maaseudulla sekä asutuskeskuksissa. Meidän elämämme on erilaista, hän sanoo.
Suomen suurlähetystö sijaitsee Kabulissa niin kutsutulla green zonella, kaikista turvatuimmalla alueella. Toistaiseksi kaikkien suurlähetystön työntekijöiden turvallisuus on Kososen mukaan taattu. Tilannetta seurataan tarkasti.
– Kuten aina, menemme kaikessa turvallisuus edellä. Jos tuntuu, että turvallisuutemme on uhattu, ryhdymme toimimaan.
Suomen Kabulin-suurlähetystön työntekijöiden tarkkaa määrää Kosonen ei voi paljastaa, mutta hän kertoo suomalaisia olevan paikalla vain vähän.
Heidän joukossaan on ulkoministeriön palveluksessa suoraan olevia, turvallisuustyöntekijöitä sekä muutamia YK:n palveluksessa olevia henkilöitä.
Provinsseista virtaa täällä hetkellä maansisäisiä pakolaisia Kabuliin. Kuvassa yksi kaupungin puistoihin perustetuista telttaleireistä. zumawire/mvphotos
LUE MYÖS Taliban sanoo hallitsevansa jo 85 prosenttia Afganistanista – näin Biden puolustaa joukkojen vetäytymistä
Kaksi puolta
Suomen suurlähetystön mahdollinen sulkeminen olisi Kososen mukaan poliittinen päätös, jossa on kaksi puolta: politiikka sekä turvallisuus.
Poliittinen puoli viestittää Suomen suhteesta Afganistaniin.
– Suurlähetystö on mennyt Kabuliin tukemaan Afganistanin kansaa, ja kehitysyhteistyömme perustuu siihen. Suurlähetystön sulkeminen antaisi toisenlaisen kuvan Afganistanille. Korostan silti, että turvallisuusnäkökulma on huomioitava.
Noin viikko sitten päivitetty matkustustiedote kehottaa suomalaisia poistumaan Afganistanista välittömästi.
Kososen mukaan poistumiskehotus on niin ikään poliittinen, joskin suurlähetystön työntekijöiden turvallisuustilanne on erilainen kuin muutoin maassa oleskelevien.
Hän kertoo, että Kabulin sekä Afganistanin vaarallisuutta arvioidaan taukoamatta, ja tilanteen muuttuessa myös suurlähetystön sulkemista arvioidaan uudelleen.
– Arvioita tehdään päivittäin, jos ei tunneittain. Suomella on omat turvallisuushenkilöt, jotka tekevät yhteistyötä muiden maiden kanssa esimerkiksi hyödyntämällä tiedustelutietoa. Jokainen maa päättää silti itse, mitä sulkemisen suhteen tekee.